*

Työmiehen päiväkirja Asiaa siitä mistä ei pitäisi puhua ääneen

Sata tuntia lisää Neuvostoliittoa?

"EK:n verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa toimitusjohtaja Jyri Häkämies perustelee ehdotusta  kilpailukyvyn parantamisella. Häkämiehen mukaan kilpailukyvyn parantamisen tärkeimpiä asioita on "tuottavuushypyn" aikaansaaminen. Häkämiehen ja EK:n mukaan "hyppyä" ei synny ilman merkittävää työajan lisäystä."

 

Olen Häkämiehen kanssa eri mieltä keinoista "tuottavuushypyn" aikaansaamiseksi. Vähän pahaa pelkään, että 100 tuntia lisää työtä "neuvostoliittolaistaa" jo ennestäänkin rapautuneen työmoraalin. Häkämiehen ehdotusta voisi verrata tilanteeseen jossa maaliköyhään jääkiekko-otteluun haetaan uutta potkua lisäämällä erien määrää.

 

Ihmisellä - työläiselläkin - on sisäsyntyinen taipumus kehittää ja tehdä asioita nopeammin. Ette ehkä usko, mutta suurin osa lattiatasolla ahertavista työläisistä miettii hiljaa mielessään miten työn voisi tehdä tehokkaammin ja ehkä tuottavamminkin. Kaikenlaiset ideat ja ehdotukset kuitenkin kilpistyvät työntekijöiden ja johdon väliseen kommunikointikyvyttömyyteen. Vastakkainasettelun aika ei vieläkään ole ohi.

 

Onko siis ihme jos suuri osa ihmisistä tekee työnsä "ihan sama"-mentaliteetilla? Sadalla palkattomalla lisätunnilla saadaan siis tuottavuushypyn sijaan vain sata lisätuntia "ihan sama"-mentaliteettia. Pakottaminen, alistaminen, kiristys ja uhkailu eivät oikein koskaan ole tuottaneet haluttuja tuloksia. Niitä ovat Jyriäkin kovemmat kaverit koettaneet huonoin seurauksin. Toki jos kyseessä on pelkkä viisivuotissuunnitelma niin se on sitten ihan toinen juttu.

 

Työ ei todellakaan tee vapaaksi ja sen pitäisi olla selvää jokaiselle vähänkin historiaa tuntevalle. Pakotettu ihminen ei ole tuottava kuin hetken aikaa. Luova ja vapaa ihminen sen sijaan saa aikaan pysyvämpiä tuloksia sekä kehitystä ja sen myötä myös tuottavuutta. Häkämiehen "sata tuntia" ei kuulosta kovinkaan luovalta vaihtoehdolta. 

 

En minä toki ole niin tulipunainen kommunisti, että vastustaisin Häkämiehen ehdotusta vain vastustuksen vuoksi. Itse asiassa olen aivan samaa mieltä siitä, että tuottavuus olisi hyvä saada nousuun.

 

Sori vaan Jyri, mutta pelkkä kilpailukyvyn parantaminen ei riitä. Tarvitaan myös tuloksia! Eikö tuottavuuden yksi kriteeri ole se kuinka paljon johonkin asiaan käytetään aikaa? Urheilussa hyppyjen määrä ei ratkaise vaan niiden pituus. Mielestäni sama pätee työelämään. Vähemmän on enemmän.

 

Mitäs jos se sata lisätuntia haettaisiin nykyisen työajan sisältä? Jos sen reiän poraamiseen tarvittavan koneen voisi vain hankkia ilman jonkin monimutkaisen hankintaketjun hyväksyntää niin vaikuttaisiko se mitenkään tuottavuuteen? Entä jos ulkoistamisen sijaan alettaisiin suosia sisäistämistä? Ei nimittäin ole yksi tai kaksi kertaa kun koko työmaa on pysähdyksissä vain sen takia, että alihankkijan alihankkija seisoo Hiace-farmarinsa kanssa Länsi-Sataman tullissa.

 

Minä luulen, että itse kunkin työvuodesta löytyy enemmän kuin sata tuntia tyhjäkäyntiä. Siksi minä toivon Häkämiehen vielä toisenkin kerran harkitsevan ehdotustaan.


Lainattu teksti: Iltalehti

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Omalla kohdallani asia merkitsee sitä että saman työmäärän tekemiseen annetaan 100 tuntia lisää aikaa. Eli voisi kuvitella työtahdin leppoistuvan jonkin verran.

Tuottavuus tai tehdyn työn määrä ei mulla siitä lisäänny. Vaan tuotahan kansa nyt antamallaan mandaatilla hallitukselta tilasi. Pulinat pois.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Luehan Jussi mielipiteeni linkistä, joka on myös täällä puheenvuorossa sovellettuna tänään 14.6.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/hy...

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Jussi, mainio kirjoituksesi ei edusta vasemmistoradikalismia, vaan realismia. Pitäisiköhän tuosta joidenkin olla jo huolissaan? :)

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen

Ole ihan huoletta; radikalismissani on enemmänkin kysymys imagosta kuin käytännön toiminnasta :)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

:) Minun ei toki tarvitse huolestua. Ehkä enemmän niiden, jotka yrittävät puolustaa erinäisiä luokkarelativististiä laidunmaita.

Blogisi ei millään istu radikalismiin, vaan on kylmän analyyttinen. Imagohakuisuus tekee luultavasti vain jonkinlaista vahinkoa.

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen Vastaus kommenttiin #11

Pidän sen siitä huolimatta ikään kuin optiona. Se on hyvä olla olemassa jos joskus tulee tarvetta sanoa oikein iso PERKELE :)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Teillä vasemmistolaisilla taitaa olla työn suhteen ongelmaa? Itse pidän Häkämiehen ajatusta hyvänä aloitteena: Kun palkansaajat eivät suostu ansiotasoaan laskemaan, tekisivät edes vähän enemmän tunteja.

Yritys voi maksaa palkkaa tuloksestaan. Suomi on vientitalousmaa. Meidän on vietävä enemmän kuin tuomme tai muuten velkaannumme. Suomalaiset tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä, palkkakustannuksemme on liian korkea työmaalla vietettyyn aikaan suhteutettuna.

Yritys voi maksaa, kun tulovirta on positiivinen ja kun se ei ole, yrityksen on karsittava kustannuksia. Kun ansiotaso ei jousta, jonkun on joustettava. Pahimmillaan sopeutuminen tehdään työttömyyttä lisäämällä. Työajan jouston kautta ansiotasomme säilyy ennallaan, vaikka tehokas työaikamme vähän lisääntyykin.

Toivottavasti Ketola ja Kolehmainenkin jatkossa tekee sata tuntia lisää työtä ja tuottaa yritykselleen lisää jaettavaa jatkossa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tietenkin on aloja joissa sadan vuosityötunnin lisäys tuottaa lisää tulosta.
Sitten on toisia joissa ei tuota. Kaikki työt ja toimenkuvat kun ei ole samasta muotista valettuja.

Siinäpä sitten onkin sitten viisasten kivelle tilausta jotta nuo osataan oikeudenmukaisesti erottaa.

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen

Ei meillä ole työn suhteen mitään ongelmaa. Tiedämme ja tunnustamme sen tarpeellisuuden, mutta arvomaailmaamme kuuluun muutakin kuin työ. Ja arvostamme - ja monet meistä jopa tekevätkin - myös sellaista työtä josta ei makseta palkkaa ja jota ei ole sidottu työaikoihin.

Olen yhtä mieltä kanssasi siitä, että yrityksen on saatava enemmän rahaa kuin se kuluttaa. En kuitenkaan usko jatkuvaan kasvuun vaan minulle riittää, että tulot ja menot ovat balanssissa. Ei joka vuosi tarvitse tehdä voittoa.

Minä voisin suostua, ja olen joskus suostunutkin, työajan joustoihin mikäli ne ovat olleet hyvin perusteltuja ja määräaikaisia ja minulle on tarkkaan kerrottu mihin niillä pyritään (mm. kalliiden viivästyssakkojen välttämiseen).

Häkämiehellä on varmaankin painavat perusteet ehdotukselleen, mutta minä koen sen vain jonkinlaisen ”könttäkyykytyksenä” jolla heikennetään työläisten asemaa. Yhdyn kyllä Tomi Ketolan mielipiteeseen, että ko. 100 tuntia voi olla perusteltua joillain aloilla, mutta se ei saa olla mikään kaikkia koskeva möhkälemäinen heitto ja ennen kaikkea: se ei saa olla pysyvä tila.

Minä en aio tehdä sitä sataa tuntia lisää työtä (vaikka siitä maksettaisiinkin). Olen valmis joustamaan ja olen avoin kaikille järkeville ehdotuksille, mutta tämä ei mielestäni ole sellainen. Se saattaa paperilla näyttää siltä, että tuottavuus nousee, mutta pahaa pelkään sen tulevan jollain muulla osa-alueella kalliimmaksi.

Lisäksi haluan tuoda julki sen, että minä en koe Suomella menevän hyvin silloin kun yrityksillä menee hyvin. Menestystä voi mitata muullakin kuin rahalla ja tuloksilla.

Voi olla, että olen säälittävä idealisti, mutta aion pitää linjani :)

Täytyy vielä lisätä, että en kuulu Vasemmistoliittoon vaikka sen ehdokkaita äänestänkin. Mielipiteilläni ei siis pidä leimata oikeita vasemmistolaisia :)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kolehmainen hyvä kertoo tämä kaikille työttömille "Ei meillä ole työn suhteen mitään ongelmaa." Samalla kertoo miksi ay-liikkeellä pitää olla palkkakartelli.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Lisäksi haluan tuoda julki sen, että minä en koe Suomella menevän hyvin silloin kun yrityksillä menee hyvin. Menestystä voi mitata muullakin kuin rahalla ja tuloksilla."

Tuo olisi hyvä useammankin tiedostaa. Kun yrityksillä menee hyvin, se antaa mahdollisuuden siihen, että Suomellakin menisi hyvin palkansaajat mukaan luettuna. Se kuitenkin on vain mahdollisuus. Kokonaisuuden hyvyys riippuu täysin siitä, miten ja mihin yritysten omistajat paremman tuloksensa käyttävät.

Tuskin yrittäjillä menestyessään ensimmäisenä on mielessä maksaa enemmän veroja tai korottaa työntekijöiden palkkoja. Ne ovat neuvoteltavia ja valtion osalta lain säädännöllä hoidettavia asioita.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Suomalaiset tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä, palkkakustannuksemme on liian korkea työmaalla vietettyyn aikaan suhteutettuna."

Niin ja tämä johtu verotuksesta, etenkin ansiotuloverotuksesta ja sen moninkertaistavasta hintavaikutuksesta.

Samasta syystä Suomessa on pakko olla korkea palkkataso, jotta kukin saa verorasitteensa hoidettua ja tämän jälkeen jää vielä ns. "oma osuus" elämistä varten!

Jos ansiotulovero poistetaan, laskee vientituotteiden hinta enemmän kuin millään poppakonsteilla, työajan pidennyksillä ja yhteikuntasopimuksilla yhteensä! Korvataan menetetty veroerä vaikka kulutusveroja nostamalla, mutta ei rasiteta vientiä ja teollisuutta työn verotuksella. Se tappaa kilpailukyvyn, työpaikat ja investoinnit. Samassa menevät pääomatulot, eikä mikään kannata! Siksi täältä suuri osa teollisuutta on pakannut kamansa ja muuttanut halvemman työvoiman perässä lähemmäksi asiakasta, kun Suomessa minkään monivaiheisen ja paljon työvoimaa vaativan tavaran valmistus ei enää ole järkevää - kiitos ansiotuloveron ja sen moninkertaistavan verovaikutuksen!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Jos ansiotulovero poistetaan, laskee vientituotteiden hinta enemmän kuin millään poppakonsteilla, työajan pidennyksillä ja yhteikuntasopimuksilla yhteensä! "

Vaikka ansioverotus laskisi minulla nollaan, palkkani ei siitä laske. Palkkarasitetta ei määritä poliitikot ansioverotuksella vaan työmarkkinapomot typeryydellään.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen Vastaus kommenttiin #15

Ei palkan kuulukkaan laskea sen paremmin kuin noustakaan. Päinvastoin palkan pitää pysyä ennallaan. Ennakonpidätysosuus, jonka työnantaja perii suoraan palkasta, jäisi vain maksamatta valtiolle. Tällöin valmistettavan tuotteen loppuhinnassa olisi tasan tuon verran pelivaraa joustaa alaspäin. Työntekijälle tämä ei näkyisi mitenkään. Tilille kilahtava rahasumma olisi edelleen sama kuin tähänkin asti. Varsinainen palkan leikkaus ja devalvaatio tulisi siinä, että vastaava verosumma kerättäisiin kulutusveroina. Tällöin samalla palkalla saisi vähemmän. Teollisuuden kilpailukyky nimenomaan ulkomaankaupassa paranisi ja yritysten hintajousto mahdollistaisi paremman kilpailuaseman, jonka seurauksesta työn määrä kasvaisi. Täten olisi mahdollista palkata lisää työvoimaa tai teettää ylitöitä, jolloin suhteellinen ansiotaso säilyisi palkollisille samana kuin ennen muutosta. On totta, että kotimaan palvelusektorille tämä ei olisi mikään ilouutinen, mutta painopiste onkin asetettava suurteollisuutta ja vientisektoria tukevaksi. Siellä liikkuu se raha, josta on suurin puute.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Se onkin mielenkiintoista miten helppoa on syyllistää pelkästään duunareita ja unohtaa kokonaan mikä on työnantajalle koituva kokonaiskustannus työtunnista.
Puhumattakaan työntekijän netto- ja bruttopalkkojen eroista. Kunnallisvero karhuaa siitä ylivoimaisesti eniten. Onko se joku pyhä lehmä?

Ei sillä etteikö myös työntekijäpuolen kannattaisi osallistua talkoisiin mutta kyllä niihin pitäisi ottaa mukaan myös ne muut menot.

Samoin toivoisin pankkituntijärjestelmään kohennusta. Nythän siinä tulee aika helposti katto vastaan, jonka jälkeen työnantajan on maksettava ja työntekijän otettava korvaus rahana. Mieluummin mä ottaisin vapaana ihan niin paljon kuin huvittaa ja pitäisin pois sitten myöhemmin. Nyt mua paremmin tietävät ovat tämän tehneet mahdottomaksi.

Jarno Moi

30 vuotiaana koko aikuisiän työelämässä olleena veronmaksajana, tämä nykymeininki on saavuttanut itsellä sen kipupisteen, että siirryn veronmaksajasta veronsaajaksi koulunkäynnin muodossa ja sen jälkeen yritän suunnistaa mahdollisimman nopeasti muihin pohjoismaihin. Jos sulla ei ole lapsia etkä ole jollain muulla tavalla henkisesti tai fyysisesti rajoittunut Suomessa ei ole enää mitään järkeä tehdä töitä Alle 3000e/kk tuloilla mikäli työ ei ole kutsumusammatti ja joudut pitämään autoa työmatkojen takia. Aika harva teollisuuden työpaikoista on.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Muutama päivä duunia lisää vuodessa ei kenestäkään neuvostoihmistä vielä tee. Minun mielestä ainakaan.

Julkisella puolella työntekijöiden +100h työajan pidennys vähentää suoraan verorasitetta. Työvoimavaltaiset julkiset palvelut rahoitetaan meillä vientisektorin toimin. Toki muutkin osallistuvat, mutta nykyinen julk.menojen taso edellyttää suurempaa vientiä.

Julk. työntekijöiden piiristä sopii esittää miten haluavat osallistua rahoituksen keräämiseen omiin palkkoihinsa. Vastuun kaataminen yksin vientisektorin niskaan ei kuulosta talkoisiin osallistumiselta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hei Jussi, oletko sitä mieltä, että lisäämällä työaikaa ei saavuteta enempi tulosta?

Tämän voisi ajatella niinkin ettei työtuntien määrä korreloi millään tavalla tuloksen määrää. Olet osittain oikeassa. Ojankauivuussa tai halonhakkuussa varmasti vaikuttaa tulokseen.

Suunnittelutyö (mitä itse olen tehnyt) on siitä pirullista että se ei lopu silloin kun poistuu työpaikalta. Omalla kohdallani ideoita on usein tullut yöllä. Luulen, että tämä työajan pidentämisasia ei välttämättä tarkoitakaan minunkaltaisia tyyppejä joiden pää teki töitä kotonakin (kuukausipalkalla) ja kysymys jostakin sadasta tunnista on ihan yks ja haillee mutta sorvarin työssä sadassa tunnissa tulee paljon enemmän tulosta.

Jarno Moi

Pelkkä pelottelu tuolla 100 tunnin lisäämisellä laskee tuotantotehoa normiduununarilla sen 10%. Harva ylempi toimihenkilö käsittää millaista mielialaa nuo ukaasit luo duunareiden keskuudessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Työajan pidentämisessä on myös yhteiskuntatehokkuusongelma: työajan pidentäminen lisää samalla palkkapanoksella saatua tuotantoa (jos se onnistuu suunnitellusti), mutta ei lisää tuotteen kysyntää. Tämä tarkoittaa irtisanomisia ja työttömyyttä, joka hoidetaan verotuksella. Lisääntynyt työttömyys ei NÄY yritysten kirjanpidossa, joten sitä ei kustannuksena yrityksen näkökulmasta ole.

Korjaus tilanteeseen on helppo: Lakisääteisesti on määrättävä yrityksen tilinpäätöksessä näkyväksi yrityksen laskennallinen osuus työttömyyskustannuksista; yrityksen maksaman yhteisöveron se osa, joka menee työttömyyden hoitoon, oletuksella, että koko työttömyys hoidetaan yritysverotuksella. Kustannukset eivät kasvaisi, näkyvyys kylllä.

Kukaan ei uskalla edes ehdottaa.

Jussi Rajaniemi

+100 tuntia työaikaa lisää tarkoittaa noin 6 % enemmän työtä. Jos työmies tekee 16 100 tuotetta vuodessa hinnalla 20 000 €/vuosi tulee tuotteen kappalehinnaksi 1,2422 €. Jos sama työmies tekee samalla tahdilla töitä 100 tuntia vuodessa enemmän, tulee tuotteen hinnaksi 1,2346 €, eli tuotteen markkinahinta alenee 6 %. Väitätkö tosiaan ettei tällä ole vaikutusta kysyntään maailman markkinoilla?

Osakeyhtiöiden tilinpäätöksissä on esittämäsi asiat eritelty. Kertoisitko miten ne lisäävät tuotteiden kysyntää?

Pekka Heliste

Vientiteollisuudessa työvoimakustannusten osuus on vain n 10-20%, joten todellinen kustannusvaikutus on alle 1%

Eli säästö hukkuu jo pyöristykdiin

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #29

Riippuu vähän siitä vientiteollisuudesta. Nokian tapauksessa työvoimakustannnukset oli ja on käytännössä 100 %. Paperi-, teräs- ja koneteollisuudessa työvoimakustannukset ovat 75 % kiinteistäkuluista eli sillä on ihan mieletön vaikutus tuotteen hintaan.

Pekka Heliste

Eikä tuotteiden myynti lähde vetämään oitis vaikka hintaa tiputtaa. Vasta kun sopparit päättyvät on mahdollista tunkeutua väliin

SP ennusteenkin mukaan kestää vuosia ennen kuin tuo vaikuttaa,jos vaikuttaa.

Joten työajan pidentäminen vaikuttaa lyhyellä tähtäyksellä vain pienempään työvoiman tarpeeseen eli YT rumba käynnistyy.

Työvoimasta 80-90% tekee töitä kotimarkkinoilla ja kun kotimarkkinoilla kaikilla muutos tapahtuu samaan suuntaan niin kenenkään kilpailuasema ei muutu ja seurauksena on vain lisää työttömiä.

Arviolta 150000 työtöntä lisää

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #30

Mielenkiintoinen näkemys. Oletko sitä mieltä että työn määrä on Suomessa vakio? Jos, on niin Maltalla pitäisi olla sitten hurja työttömyys. Suomessa tehtiin töitä vuonna 2012 noin 1610 tuntia vuodessa, kun EU:n keskiarvo oli 1735 tuntia. Maltalla töitä tehdään 1961 tuntia vuodessa ja siellä on työttömyys aste 5,7 % ja Suomessa 9,4 %.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin - jos työntekijä on kone. Mutta, kun kerran puhutaan palkanalennuksesta, miksi ei puhuta palkanalennuksesta? Tosiasia kun on, että tuotteen hinta ei koostu pelkästään tuotantotyöntekijän työstä. Tuotteen hinta koostuu yrityksen kokonaiskustannuksista/yksikkö. Siinä ovat kustannuksina myös mm. johdon palkat. Kuitenkin on nimenomaan korostettu, että johdon palkkoihin ei puututa.

Suomalaisen metalliteollisuustuotteen kokonaispalkkakustannukset ovat noin 10 %. Tuotantotyöntekijän palkan alentaminen 5 %:lla (joka on asetettu tavoitteeksi) laskee lopputuotteen hintaa promilen (edellyttäen että tuotantotyöntekijä on aivoton kone). Tämä tarkottaa, että mainitsemasi tuotteen hinta putoaa 1,2422 €:sta 1,2420 €:een. Ratkaisevaa?

PS: Mainitsemaan asia, yrityksen osuus kokonaistyöttömyyskuluista, ei näy yritysten tilinpäätöksessä.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #32

Tuotteen loppuhinta muodostuu katteesta sekä muuttuvista ja kiinteistä kuluista. Teollisuudessa sisään ostettavan raaka-aineen maailmanmarkkinahinta (=muuttuva kulu) on ihan sama Suomessa, Ruotsissa ja Saksassta tai vaikkapa Kiinassa. Eli sillä ei ole vaikutusta lopputuotteen myyntihintaan, koska se on sama kaikilla kilpailijoilla.

Jäljelle jää kate sekä kiinteät kulut eli käytännössä maksettavat verot, kiinteistöt ja työntekijöiden palkat. Näistä katteisiin ei voi juurikaan vaikuttaa, sen määrää markkinat. Veroihin voidaan vaikuttaa leikkaamalla julkista kulutusta, mutta jostain syystä suomalaiset haluaa antaa julkisen sektorin porsastella vapaasti velkarahalla. Suurin yksittäinen kuluerä kiinteissä kuluissa on tietysti työntekijöiden palkat. Riippuen toimialasta palkkojen osuus kiinteistä kuluista on 75-100 %.

Ohessa yksinkertainen vertailu:
Oy Suomi Ab:
Raaka-aineet 10000 € (=maailmanmarkkinoilta)
Palkat 10,63 €
Verot 20 €
==========
10030,63 €

Oy Viro Ab
Raaka-aineet 10000 € (=maailmanmarkkinoilta)
Palkat 10 €
Verot 20 €
==========
10030,00 €

Oy Ab
Raaka-aineet 10000 € (=maailmanmarkkinoilta)
Palkat 10,22 €
Verot 22 €
==========
10032,22 €

Mikä on palkan ja verojen (=julkisen sektorin) vaikutus kilpailukykyyn?

PS. miten kokonaistyöttömyyskulujen erittely tilinpäätöksessä (=palkan sivukulut) lisää tuotteen kysyntää?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #34

Tyypillinen, lähes skitsoidinen, veroistaitkijän "logiikka": "Veroihin voidaan vaikuttaa leikkaamalla julkista kulutusta, mutta jostain syystä suomalaiset haluaa antaa julkisen sektorin porsastella vapaasti velkarahalla. "

Jos "julkinen sektori" porsastelee velkarahalla, ei verorahalla, miten verojen leikkaus vaikuttaa julkiseen kulutukseen?

Esimerkisi osoittaa hyvin "ongelman": Esimerkkiesi tuotteiden ero on luokkaa yksi kymmenestuhannesosa. Tuskin vaikuttaa mihinkään. Sen sijaan tuote sinänsä on tärkeä, samoin tuotteen laatu ja toimitusvarmuus. Niissä Suomi on, ensimainittua lukuunottamatta, huipulla. Mämmi kun ei mene maailmalla kaupaksi, vaikka työntekijän palkka olisi 0 euroa vuodessa. Ja SE on asia, joka ei tunnu mahtuvan suomalaisen yrittäjän visaiseen kaaliin.

Juuri siksi Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa sijalla 4. Toivoa USAn, Singaporen ja Sveitisin edelle pääsemiseen ei ole edes teoreettisesti.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Työn tehostamista on harjoitettu kautta vuosien ja kaikissa maissa joten ajatus on käytössä eikä mikään uusi.
Uutta on ajatus tehdä pitempään ja siihen ei aasialaiset pysty vastaamaan koska heillä vuorokaudesta loppuvat tunnit.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Erinomainen kirjoitus!

Insinöörimäinen tuntien mittaaminen - kaikenhan kun pitäisi olla mitattavissa, raakaa faktaa - vie harhaan. Ei ole niinkään kyse tuntimääristä, vaan todellakin "laatutunneista" - eli aktiivisesta kiinnostuksesta työhönsä, sen kehittämiseen, ideointiin. Kukapa muu näistä parhaiten tietäisikään kuin työn tekijä itse?

Laatutekijät - työn- ja yritysjohdon aktiivinen kiinnostus mitä "konehuoneen puolella" tapahtuu - osattiin vielä romanttisella 1980-luvulla, kun henkilöstö oli yrityksen suurin voimavara (ainakin konsulttipuheissa). Syntyi innovaatioita, työssä jaksettiin kun siihen sai itse vaikuttaa osansa, johtajankin saattoi vielä nähdä. Näennäinen tehottomuus, asioiden oikein tekeminen, näkyi tuloksessa - mitä tietoisesti ei maksimoitu, koska asioiden oikein tekeminen maksaa, mutta mikä turvasi yrityksen jatkuvuuden ja kilpailussa mukana pysymisen. Toisaalta konttori ei kapseloitunut omaan todellisuuteensa, irti yrityksen prosesseista, omaan erinomaisuuteensa ja tonttileikkeihin.

Tämä idealisoitu tila pitäisi kiireesti palauttaa, rakentaa uusi tulevaisuus.

Kliinisessä tunnuslukujohtamisessa piilee fataali koukku, huomion keskittäminen numeroihin (jotka ikävä kyllä on otettu palkkioperusteeksi) yrityksen terveen toiminnan sijaan. Kuka tahansa meistä, niin sorvin äärellä kuin pääkonttorin kulmahuoneessakin, voi lumoutua lukemien raksuttaessa ylöspäin ja muuttua itsekkään kyltymättömäksi, kun avain olisi yhteisöllisyys, yhteisen hyvän maksimointi. Tunnusluvut johdattavat väistämättä silkkaan hiostamiseen, mehujen irti puristamiseen, ja tulos kenties nouseekin lyhytaikaisesti... mutta käynnistää samalla negatiivisen kehityksen yrityksessä (tai yksilö uupuu), se siis uhraa tulevaisuutensa tullakseen palkituksi heti ja nyt. Kun sitten käänne tulee, tunnusluvut luisuvat, ei enää tiedetä miten pitäisi reagoida.

Se myös johtaa yrityksen henkilöstön polarisoitumiseen niihin jotka tekevät (ja kärsivät) sekä niihin jotka johtavat (kokevat hyödyn). Kontakti yrityksen varsinaiseen toimintaan, "rahakoneeseen", katkeaa ja tilalle voi tulla epäterveitä piirteitä, byrokratisoitumista, rohkeuden puutetta uudistaa ja muuttaa... koska sellaisessa piilee tietenkin aina virheiden vaara. Yritys jähmettyy. NOKIA lie tunnetuin tapaus, mutta moni muukin iso ja perinteikäs yritys on ajettu kiville aivan samaa rataa. Fataali kehitys lähtee huomaamattomasti liikkeelle, ja ennen kuin kukaan tajuaa tilanteen on yritys negatiivisessa kierteessä, mikä on todella vaikea oikaista. "Palava öljynporauslautta" (Elop) on sikäli osuva, että terävänäköisimmät osaajat tunnistavat kierteen ja loikkaavat ensimmäisten joukossa. Työyhteisöstä katoaa tekemisen meininki - kriisin ensi merkki.

En kirjoittele mitään uusia tai ihmeellisiä. Moni etenkin pieni yritys tekee oikein ihan luonnostaan, ja oikein tekeminen toimii myös nykyaikana. Työyhteisön saa toimimaan ja hyrisemään - kunhan keskittyy ihmisiin ja aikaan saatavaan asiaan (tuote, palvelu) ensin, ja näkee tunnusluvut oikeiden ratkaisujen seurauksena - ei itseisarvoina. Haaste on pikemminkin henkilökohtainen - siis esimiehen on pantava itsensä likoon ja kohdattava kenties hyvinkin ikäviä reaktioita - etenkin sairastavissa työyhteisöissä, joissa keskinäinen luottamus ja kunnioitus on tärvelty. Käänne ei tule helpolla: nykyinen korkeakouluopiskelu ei anna kovin hyviä valmiuksia vaan houkuttaa helposti vääränlaiseen ylpistymiseen, eikä liian kauan pumpulissaan elänyt esimies uskaltaudu pois mukavuusalueeltaan (jos edes tietää mitä tekisi) ennen kuin kriisi on päällä.

Jos tämä olisi helppoa hommaa ei kriisejä koskaan syntyisikään.

Jarno Moi

Tämmöinen kehitys on tapahtunut omassa yrityksessä lähivuosina.. investointeja toki tehdään ja työpaikkakyselyitä yms. Nykyinen toimari ei ole koskaan käynyt henkilökohtaisesti juttelemassa. Ei ole kovin pitkä aika kun Reino Laakkonen kävi joka aamu itse kiertämässä työpaikan läpi ja välillä juttelikin. Vaikka välillä tuli negatiivista palautetta niin se on huomattavasti mukavampi saada päin naamaa, kun 400 ihmisen edessä auditoriossa missä mahdollisuus vuorovaikutukseen on 0.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Hyvin kuvaavaa! Tirehtöörin on niin helppoa jänistää suorasta kontaktista, mahdollisista vastaan sanomisista vaikkapa vain kelvottomista halvoista työvälineistä mitä yritys oli hankkinut kuluissa pihdatakseen - ja ukkosen lailla jyristä puhujan pönttönsä suojasta - siis olla kunnoittamatta työyhteisön yksilöitä, tai kenties jopa tahallisesti nöyryyttää. Suomella on mennyt liian kauan hyvin, ja tällainen sopimaton käytös rehottaa monissa työyhteisöissä. Tirehtöörin rintamakarkuruutta, jos ilmiölle pitää löytää sana.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Onko palkansaaja synonyymi ihmiselle, joka pystyy heikosti työntekoon? Tällainen juolahti mieleeni juttuasi lukiessani.

Palkansaajamiehet tekevät normaaliviikoina noin 39 tunnin työviikkoa ja palkansaajanaiset noin 37 tuntista. Tässä ei ole huomioitu lomia ja muita palkallisia poissaoloja, jotka tietenkin pudottavat keskiarvoa ja suurentavat miesten ja naisten eroa. Työnantaja maksaa vuodessa noin 2100 työtunnin palkan, mutta miespalkansaajan työvuosi on noin 1800 tuntia ja naispalkansaajan työvuosi noin 1600 tuntia.

Kirjassa "Työelämän sukupuolittuneet käytännöt" on tutkittu yrittäjiä. Riikka Kivimäen artikkelissa kerrotaan, että miesyrittäjien normiviikko on 58 tuntia ja naisyrittäjän 48 tuntia. Yrittäjien työvuosi on paljon yli 2000 tuntia.

Olen ollut sekä yrittäjä, että palkansaaja. Onko minussa kaksi eri rotuista ihmistä? Toinen ei pysty kuin lyhyeen työaikaan ja toinen, joka tekee "kunnon" työviikkoja. Ja rotu vaihtuu työpaikan mukaan. Yrittäjien keskituntiansio tehtyä työtuntia kohden laskettuna on Suomessa verotietojen mukaan keskimäärin alhaisempi kuin palkansaajan, joten rahanhimo ei riitä selitykseksi runsaammille työtunneille. Eihän yrittäjä saa edes ylityökorvauksiakaan.

Pekka Heliste

Suomen Pankkiin on tietoisesti jättänyt arvioimalla työajan lisäämisen vaikutukset.

Mutta raportissa on kuitenkin viitteet ,mitä seuraa. Raportin oletus on,että tuotanto kasvaa viiveellä eli kun työaikaa lisätään niin ainoa mitä tapahtuu on ylikapasiteetin syntyminen tuotantoon ja niinpä tuo 7% lisäys henkilökapasiteetissa on heitettävä pihalle.

Näin saadaan 150000 työtöntä lisää.

Sen vuoksi työttömyyskorvauksia on huononnettava

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Höh. Eihän koneillakaan ole työmoraalia, miksi muka duunarilla olisi? Kysy vaikka Sipilältä, työtahti pysyy samana, vaikka palkka laksisi, koska...nii, joo... mutta kumminkin. Ihan varmaan. Kai.

Toimituksen poiminnat