Työmiehen päiväkirja Asiaa siitä mistä ei pitäisi puhua ääneen

N

 


”Englantilaiset kutsui orjiaan sillä nimellä aikoinaan, mutta se ei liity Suomeen mitenkään. Suomessa, kun minä olin lapsi, kaikki käytti sitä sanaa. Nykyään se on tabu.”


Minä luulin, että N-sanan käyttöä koskevat väännöt olisivat jääneet viime vuosituhannelle, mutta ei! Radio Rockin Korporaation Facebook-ryhmässä oli jälleen kerran joku kyselemässä miksi sitä sanaa ei enää ole soveliasta käyttää? Penääjän nuoruudessa tietyistä ihmisistä puhuttaessa käytettiin N-sanaa, eikä siinä hänen mielestään ollut mitään loukkaavaa.


Toisin sanoen hän ei ilmeisesti koskaan käyttänyt sitä loukkaamistarkoituksessa? Se oli vain N-sanalla kutsuttavan henkilön ja kaiken maailman kukkahattutätien herkkänahkaisuutta mikäli he tulkitsivat sen loukkaavaksi.

 

N-sanan loukkaamattomuudelle etsitään perusteita historiasta, mutta voitaisiinko sen sijaan elää tätä päivää ja kutsua ihmisiä ihan vain nimellä? Mikäli nimi ei riitä - niin ihmisen määrittelemiseksi voidaan käyttää vaikkapa kansalaisuutta. Jos ruotsalaista kutsutaan ruotsalaiseksi niin miksi tansanialaisen kohdalla pitäisi käyttää N-sanaa vaikka se joskus on ollutkin osa puhekieltä.


”Mutta kun minun nuoruudessani...” on lause joka saa karvani nousemaan pystyyn. Jos itse joskus sitä käytän puolustukseksi niin ampukaa! Minun nuoruudessani puhekielessä oli lukuisia halventavia ilmauksia kuten: äpärä, lehtolapsi, au-lapsi, huora, murjaani ja mulatti. Onneksi enää ei ole. Piste. Ja onneksi juuri kukaan tänä päivänä ei kyseenalaista niiden loukkaavuutta.


Minun lapsuudessani myös kuritus oli sallittua. Aivan kuten N-sanakin, se oli arkipäivää kouluissa ja myös monissa kodeissa. Ei sitä pidetty vääränä tai loukkaavana. Toki siinä käytettäville menetelmille oli keksitty lieventäviä nimityksiä. Raaka hiuksista repiminen oli nimeltään tukkapölly. Kivuliasta avokämmenellä korvan päälle annettua iskua kutsuttiin korvatillikaksi. Nöyryyttävä risulla piiskaaminen oli selkäsauna.


Kenellekään ei enää tule mieleen vaatia oikeutta tukkapöllyn käyttöön sillä perusteella, että se joskus on ollut aivan hyväksyttävää eikä sillä tarkoitettu mitään pahaa. Kaikki ovat ymmärtäneet sen olevan väkivaltaa ja siksi siis tuomittavaa. Tässä valossa en ymmärrä miksi sitä N-sanaa pitäisi saada käyttää. Jos se ei sinusta tunnu pahalta niin se saattaa silti satuttaa sitä jonka sinä koet N:ksi.


PS. Koen häpeällisena ja loukkaavana jos kutsutte minua valkoiseksi.


https://

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hyvä! Paras näkemäni perustelu asiasta, biisiä myöten.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Sinähän olet valkonaama ja gringo - kuten minäkin. Kiinalainen proffani muistutti, että olemme myös "isoneniä", kuten sikäläinen kulttuuri tapaa sanoa. Heitähän me nimitimme vinosilmiksi. :D

Me taisimme syödä neekeripusuja ja laku-pekka lakuja ihan vilpittömin mielin jätepaperin keruulla hankkimillamme rahoilla. Ehkä luimme jopa läpyskämallista Tex Willeriä, joka oli naimisissa intiaanitytön kanssa.

Opetin vuosia Yhdysvalloissa ilman lasikuvun aiheuttamia korrektiusongelmia, vaikka luokat pursuivat eri kulttuurien ihmisiä ja eri maiden kansalaisia: indonesialaisista muslimitytöistä, meksikolaisiin nuorukaisiin ja afroamerikkalaisista eurooppalaisiin ja persialaisista kanadansuomalaisiin opiskelijoihin. Tuo 'campo aperto' sai meidät kunnioittamaan kaikkia - ilman alaviitteisiin lisättyjä erityissääntöjä.
No hard feelings. We are all human beings! :D

Ai niin! Tässä eräs suosikkilaulu lastentarhassamme:
https://www.youtube.com/watch?v=mA-BUOuK5o4

Juha Kuittinen

"Me taisimme syödä neekeripusuja ja laku-pekka lakuja ihan vilpittömin mielin jätepaperin keruulla hankkimillamme rahoilla. Ehkä luimme jopa läpyskämallista Tex Willeriä, joka oli naimisissa intiaanitytön kanssa."

Ja leikittiin- Kuka pelkää mustaa miestä?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jep. Minä stadilaisena pidin mustana miehenä sellaista Mustanaamion näköistä hahmoa, ei sitä toista.
Me pelättiin talonmiestä, joskus poliisiakin ja vähän palokuntalaisten vesiletkuja, joilla ne meitä ruikkivat...

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen Vastaus kommenttiin #11

Nykyään muuten ko. leikissä pelätään mustekalaa :)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #12

Kun olin ala-asteella leikin nimi oli "kuka pelkää Mustaapekkaa" ja alkuun taidettiin huutaa juoksijoille "Onko Sinulla pokkaa".

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ja tuhmurit päätyi mustalaisen räkälaukkuun

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuo kertoo oikeastaan sen oleellisen. Näillä luokittelevilla sanoilla on täsmälleen se merkitys, minkä tilanne niille antaa. Joten sanojen käyttö vaatii tilannetajua.

Valkoinen kaukasialainen on todellakin isonenä verrattuna Kaukoidän tai Kaakkois-Aasian kantaväestöön. Suomalaisen perunanenäinen klyyvari kalpenee kyllä täysin vaikkapa Välimeren itäpään väestöön verrattuna. Jo Kreikasta löytyy kunnon koukkunokkia. Silti se kertoo Kaukoidässä aika hyvin kantajansa todennäköisen lähtöruudun.

Persialaiset ovat usein todella kauniita ja sopusuhtaisia ihmisiä. Samoin voin kuvitella, että indonesialaista muslimityttö on todennäköisesti ollut todella kaunis. Ymmärrän, että olet viihtynyt heidän opettajanaan. Heidän solvaamisensa millä tahansa tavalla on silkkaa kateutta.

Joka tapauksessa, toisen ulkoiseen olemukseen viittaaminen on aina riskibisnes. Tulen käyttämään itse neekeri sanaa edelleen. Siitä huolimatta katson, milloin käytän sitä. En tiedä, kummat ovat pilanneet tilanteen pahemmin. He, jotka loukkaantuvat turhasta vai he, jotka käyttävät sitä osoittelemiseen. Ei sanan vapaa käyttö mikään sananvapauden kulmakivi ole.

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen

Minä en käytä. Jos sen sanan käyttö jotakuta loukkaa niin mitä minä voitan vaikka kuinka vetoaisin oikeutukseeni sen käytölle? Itse asiassa ajattelen käyttämättä jättämisen olevan pienemmän riesan tie. Se ei vaadi minulta mitään.

Ja ehkä tärkein pointti on se, että haluan lapsilleni näyttää esimerkkiä. Niin tulipunainen kuin välillä olenkin niin haluaisin kuitenkin uskoa, että värillä ei ole väliä ainakaan siihen miten joitakin ihmisiä nimitellään - edes valikoidusti :)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Useimmiten itse pyrin käyttämään ns heimokunnan nimitystä (Saamelainen, Flaavilainen) tai valtion nimeä (Venäläinen, Canadalainen). Jostain syystä Afrikasta tulleiden kohdalla on poikkeus ja puhuttelen "afrikkalainen" sen tarkemmin määrittelrmättä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kiinalaiset käyttävät suomalaisista myös nimitystä "xiao zhu (possu)" germaaneja punertavamman ihonvärin takia, kuulin tämän yläasteella kiinalaiselta luokkatoveriltani.

Atte Korhovuo

USAssa jokainen ilmaisu koetaan aikaa myöten loukkaavaksi.
Black oli pannassa ajat sitten. Tosin jenkki-pomoni totesi joku vuosi sitten: "as long as they call me white, I'l call them black"

Hommaa sekoittaakseen, voi panna merkille ilmiöitä, kuten Chappelle's Show.
Dave Chapelle nimitteli studioyleisöä puhutellessaan joko nigga tai bitch, eikä värillä ollut juuri väliä, sen enempää kuin sukupuolella.
Kuitenkin totesi 60-minutes haastattelussa ettei ikinä sietäisi nimitystä valkoiselta.

Revi tuosta--nigga!!

Atte Korhovuo

USAssa jokainen ilmaisu koetaan aikaa myöten loukkaavaksi.
Black oli pannassa ajat sitten. Tosin jenkki-pomoni totesi joku vuosi sitten: "as long as they call me white, I'l call them black"

Hommaa sekoittaakseen, voi panna merkille ilmiöitä, kuten Chappelle's Show.
Dave Chapelle nimitteli studioyleisöä puhutellessaan joko nigga tai bitch, eikä värillä ollut juuri väliä, sen enempää kuin sukupuolella.
Kuitenkin totesi 60-minutes haastattelussa ettei ikinä sietäisi nimitystä valkoiselta.

Revi tuosta--nigga!!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Menin kerran vahingossa kutsumaan Nigeriasta tullutta pakolaista Afrikkalaiseksi, tämä veti siitä herneen nenään ja äksyili "Mina ole Somalanen ja aitini ole myös Somalanen". Joko on niin että ihmisiä ei enään saa jaotella entisiin ryhmiin vaan heitä pitänee kutsua voimassa olevan kansallisuuden mukaan? Itse määrittelen asian niin että jotta voisi puhtaasti kutsua itseään puhtaasti Suomalaiseksi se pitää joko olla sukulinjaltaan tai vähintäänkin että isomummo on syntynyt maassa jossa asuu. Tarkoitus ei kuitenkaan ole luokata tai syrjiä ketään vaan jäsenellä ja luokitella henkilön hahmottamiseksi.

Atte Korhovuo

Kuten tunnut oivaltaneen, tarkoitus on luokitella puhuttelija.
Nykyään tosin vain tuntomerkkejä antavan viranomaisen on pakko.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä olen ajatellut niin, että käsite on käsite ja käytännöllinen vain siinä määrin kuin se kuvaa jotakin. Jos "suomalainen" tarkoittaa nykyään esim. nigerialaista pakolaista tai sitä, että on muuttanut maahan, silloin minä en ole "suomalainen".

Kaikki on oikeastaan kiinni siitä, miten kieli elää - puhujien enemmistö sen joka tapauksessa määrittää.

Kuka tahansa voi keksiä uusia merkityksiä vanhoille sanoille, mutta ne merkitykset pysyvät vain, jos ne yleistyvät todellisuudeksi.

Käsitteiden tarkoitukselllinen hämärtäminen on aina ideologista.

Siinä mielessä maahanmuuttajille saatetaan tehdä jopa karhunpalvelus, jos heille opetetaan identiteettiä, joka on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Toki kuplia voi aina rakentaa.

Minusta suomalaisuus on siinä mielessä ylipäätään paska käsite, että se minun ymmärryksellä on ulkopuolisten sisäänajama. Ennen suomalaisuutta täällä oli savolaisia, karjalaisia, hämäläisiä jne. On toki edelleen, mutta ne on ikäänkuin niputettu saman suomalaisuuden alle.

Se oli huono veto. En minä ainakaan halua identiteetiltäni samaistua johonkin niinkin keinotekoiseen ja kylmään kyhäelmään kuin joku valtio tai siihen suppeaan kuva siitä, mikä minulle on muodostunut jonkun länsimaisen, urbaanin ympäristön (tai moisen yritelmän) kautta.

Minulle tämä yhteiskunta ilmiöineen on amerikkalainen. Se on ollut sitä jostain 70-80-luvulta saakka, ehkä jopa kauemmin. Kaikki sen jälkeen tullut on sen yhteiskunnan ilmiöitä. Se ei ole mikään suomalainen yhteiskunta, vaan angloamerikkalainen, "länsimainen" formaatti. Se ei eroa millään tavalla jostain toisesta vastaavasta. Sama paska hieman erilaisella demografialla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Puhut hyvin asiaa mutta useamman heimon yhdistäminen yhden kansalaiskäsitteen alle helpottaa välille jääviä ihmisiä. Esim äitini puolen skulinjat ovat Piktiläis-Norjalais-Hämäläinen ja Saksalais-Preussilais-Varsinaissuomalainen joten hermonsa päättäminen on hankalaa. Isän puolelta sotkemassa ovat sukulinjat Slaavilais-Kainuulais-Karjalainen ja Ruotsalais-Hämäläis-Varsinaissuomalainen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #20

Niin. Mitenhän tuo oikein meni ammoisina aikoina? Samaan tyyliin kuin saamelaisilla nykyään, että käräjät päättää kuka kuuluu heimoon ja kuka ei? Vai kiinnostiko asia oikeastaan ketään?

Veikkaan viimeistä, sillä olen ymmärtänyt, että omavaraistaloudessa se oli nimenomaan suvut, jotka hallitsivat alueita. Omakin sukuni (isän puolelta) oli valtasuku Kangasniemen tietyssä kylässä monta sataa vuotta. Reaaliteetit ja prioriteetit olivat hyvin erilaisia silloin.

Nykyään monet asiat on ihan eri arvossa kuin joskus muinoin. Esimerkiksi kieliä koitetaan "vaalia" ja ne ovat jotain identiteetin kulmakiviä, vaikka niiden tehtävä on lähinnä välittää tietoa ihmisten välillä. Jos ne välittävät sitä heikosti (Esim. suomi, saame), ne eivät aja tehtäväänsä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

Harmivain ihmisillä on geenikoodi joka ohjaa yksilöä jakamaan toisia ryhmiin. Liian radikaali muutos ryhmän sisällä aiheuttaa levottomuutta. Ihminen on yhä ihminen eikä ole miksikään muuksikaan muuttunut, ihmiset voivat vain muuttaa tekotapojaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #23

En usko, että se on muutos sinäänsä, vaan ihan puhdas käsityskyky. Ihminen ei tykkää asioista, joita se ei käsitä ja se alitajuisesti joko sivuttaa ne täysin tai keksii niille jonkin olemisensa kannalta riittävän hyvän selityksen. Ihmisiä ei ole tehty elämään yhteiskunnissa, joissa on miljoonia ihmisiä puhumattakaan sadoista miljoonista.

Ollakseen mahdollinen, se tarvitsee valheita ja yksinkertaistuksia.

Siihen soppaan vielä diversiteetti. Korkea, matala tai jotain siltä väliltä. Matala on vähemmän ongelmallinen, mutta ei tietenkään ongelmaton.

Minä olen pragmatismin kannalla. Tapoja on hyvä muuttaa, jos tavat ovat elämän kannalta haitallisia. Niistä on hyvä pitää kiinni, jo ne ovat elämän kannalta hyödyllisiä. Asiat eivät tietenkään ole yksioikoisia, eli joskus on kannattava kärsiä haittaa lyhyellä aikavälillä saavuttaaksen hyötyä pitkällä.

Mutta mitään yhteistä hyötyä ei ole olemassakaan, siksi kannattaa olla tarkkana erilaisten puhujien kanssa, sillä he kauppaavat omaa hyötyään sinun hyötynäsi.

Jos et näe hyötyä, sitä ei luultavasti ole.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Vammainen tai liikuntarajoitteinen oli välillä invalidi, mutta sen lyhennys "inva" muodostui haukkumasanaksi. Rampa ja raajarikko ovat leimautuneet epäkohteliaisuuksiksi jo ajat sitten.

Myös sana "eskimo" lukeutuu nykyään tabustoon. Pohjoisimman Amerikan etniset alkuperäisasukkaat ovat inuiitteja (kirjoitinko oikein?).

Jos olisin tietokilpailun finaalissa, ja minun pitäisi vastata kysymykseen, mitä nykyisin rasistiseksi tulkittavaa nimitystä käytettiin 1960-luvulle asti keskisen Afrikan alkuperäisväestön edustajasta, jolle tyypillistä on runsas pigmentti kaikissa ihon kerroksissa, vastaisin häpeilemättä: ------i!

Toimituksen poiminnat